Naisen ja miehen välinen tasa-arvo on asia, joka on puhuttanut jo vuosia, ja tulee aina puhuttamaan. Tasa-arvo herättää keskustelua jopa verotus- ja tuloasioissa, vaikka Suomessa kansainvälisen työjärjestö Ilon samapalkkaissopimus on hyväksytty jo yli 50 vuotta sitten. Tällöin työsopimuksista poistettiin naisten ja miesten eriliset palkkaryhmittelyt. Samalla epätasa-arvo poistui sukupuolien väliltä, tai niin ainakin oletettiin.
Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Jo 20-vuotta sitten tutkittiin, että palkkavertailussa naisen euro vastaa 80 senttiä. Tätä lukemaa lähellä ollaan yhä, vaikka erilaisia teorioita ja malleja on esitetty runsaasti. Myös syyt erojen taustalla ovat vaihdelleet, mutta keskimääräinen ero palkkojen välillä on säilynyt. Vuonna 2013 tehdyssä tutkimuksessa naisten kuukausittainen ansiotulo oli 82% miesten ansoista.
Sanotaan, että noin puolet eroista voidaan selvittää naisten erilaisilla töillä suhteessa miehiin, sillä pienipalkkaiset hoito- ja palvelualojen työntekijät ovat yleensä hyvin naisvaltaisia. Miesten pienipalkkaiset alat, kuten rakennus-, metsä ja metalliteollisuudessa ovat keskimäärin paremmin palkattuja.
Ero on kuitenkin havaittavissa myös pidemmän koulutuksen vaativilla aloilla. Nainen ei keskimäärin saavuta samaa palkkatasoa opiskeluilla, joissain tapauksissa edes pidempi koulutus ei oikeuta yhtä hyvään palkkaan, vaikka palkan on katsottu nousevan mitä vastuullisemmasta ja enemmän koulutusta vaativasta alasta on kyse. Onko mieheen tosiaan helpompi luottaa?
Mieheen voi tietysti luottaa siinä suhteessa, ettei hän tule synnyttämään lapsia. Mies voidaan siis huoletta palkata, ilman pelkoa äitiyslomasta ja pitkistä perhevapaista. Mutta miksi isä ei vois jäädä perhevapaalle? Yksinkertaisesti siksi, koska isä on perheen paremmin tienaava osapuoli, jonka palkasta perhe on riippuvainen. Tästä seurauksena onkin helposti isien liialliset ylityöt. Ylitöistä maksetaan teityn kaavan mukaan ylityökorvauksia, muttei aina. Tällä perusteilla naisten epätasa-arvoa työelämässä on yritetty kumota. Jos miehille ei makseta riittäviä ylityökorvauksia, he saavat työtuntia kohden vähemmän palkkaa kuin naiset.
Syistä huolimatta, fakta on se, että miehet tienaavat noin puoli miljoonaa euroa enemmän kuin naiset, kun kaikki tulot otetaan huomioon. Laskelmassa käytetty "mediaaninainen" ei ole kuitenkaan saanut lapsia eikä siten ole ollut perhevapailla. Voimme siis syistä riippumatta todeta, ettei tasa-arvo tosiaan toteudu täysin.
Mutta mitä asialle voidaan tehdä. Suomessa muutokset eivät tapahdu nopeasti, etenkin kun kyse on tavoista ja arvoista. Asioita ei vain voida aloittaa suoraan puhtaalta pöydältä. Esimerkiksi sukupuolineutraalin avioliittolain hyväksyminen oli suomalaisille valtaisa ponnistus, joka jakoi kansan käytännössä katsoen kahtia. Myös tasa-arvoinen palkkaus jakaa kansan kahtia synnyttäen vaarallisen yhdistelmän, miehet vastaan naiset. Kyseisen taistelun voittaja lienee kaikille sanomattakin selvä, oli kyse lähes mistä tahansa asiasta. Tutkijat uskovat muiden tavoin naisten voittoon, mutta muutokset vievät aikansa, eikä 82 prosenttia välttämättä ikinä muutu sadaksi.
